Kiusaaminen on ongelma, joka ei katso ikää. Liian usein ajattelemme kiusaamisen olevan lasten tai nuorten välinen ongelma, joka jää koulun penkille. Todellisuus on kuitenkin toinen: kiusaaminen on yhteiskunnan laaja ongelma, joka ulottuu lapsuuden leikkikentiltä aikuisten työpaikoille ja yhteisöihin.
Lapsille ja nuorille kiusaaminen voi olla erityisen tuhoisaa, sillä heidän itsetuntonsa ja identiteettinsä ovat kehittymässä. Kiusaaminen jättää jälkiä, jotka voivat vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. On sydäntä särkevää ajatella, että moni nuori käy koulupäivänsä läpi peläten, miten heitä tänään kohdellaan. Kiusaaminen voi ilmetä fyysisenä väkivaltana, mutta usein se on hienovaraisempaa – sanallista loukkaamista, eristämistä tai verkossa tapahtuvaa häirintää, joka voi olla jatkuvaa ja vaikeasti havaittavaa.
Mutta kiusaaminen ei lopu aikuisuuteen. Moni aikuinen kokee kiusaamista työpaikalla, yhteisöissä tai jopa omassa perheessään. Aikuisten kiusaaminen on usein monimutkaisempaa ja peitellympää, mutta sen vaikutukset ovat aivan yhtä haitallisia. Aikuiset voivat käyttää valtaansa väärin, manipuloida toisia ja luoda ilmapiirin, jossa toisten henkinen hyvinvointi vaarantuu. Kiusaaja on usein kateellinen toisen ihmisen osaamisesta, kokemuksesta, menestyksestä. Kateus on aito tunne ja sen takana on usein viha tai kosto, ilkeys.
Kiusaamisen kitkemiseksi tarvitaan rohkeutta tehdä muutoksia. Lapsille on tärkeää opettaa varhain empatiaa, sosiaalisia taitoja ja vastuullista käyttäytymistä. Kasvattajien – niin vanhempien kuin opettajien, aikuisten – tehtävä on olla mallina ja puuttua kiusaamiseen heti, kun se havaitaan. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.
Mitä kiusaaminen on?
Kiusaaminen on samaan henkilöön toistuvasti kohdistuvaa, tarkoituksellista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjimistä. Kiusaamisen tavoite voi olla mielipahan tai vahingon aiheuttaminen. Yhteisöllinen kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu on sen vakavampia muotoja. Yhteisöllisessä kiusaamisessa usein halutaan nöyryyttää, panetella, pelotella, syrjiä tai vitsailla toisen kustannuksella. Yhteisölliseen kiusaamiseen osallistuu usein muut, myös tilanteen hiljaiset hyväksyjät. Kiusaaminen on usein monenlaista. Se voi olla väheksyntää, ohittamista, selkeää alistamista ja haukkumista, mutta usein varsinkin aikuisuudessa kiusaaminen tapahtuu enemmän tai vähemmän piilotellusti. Kiusaaminen voi olla valheellisen tiedon levittämistä, henkilökohtaisien ominaisuuksien arvostelua, se voi olla yritystä hankaloittaa toisen ihmisen elämää.
Kiusaamiseen liittyy usein tietoinen tai tiedostamaton halu tuottaa toiselle psyykkistä kipua. Alistaa, nöyryyttää, saada tuntemaan pelkoa. Kiusaaja alitajuisesti uskoo, että tätä kautta oma olo vahvistuisi, ja hetkellisesti kiusaaja voin tuntea ylivertaisuutta ja paremmuutta, mutta sellainen ei tietenkään rakennu mihinkään aitoon. Kiusaaja on usein vain manipuloija, oman edun tavoittelija ja muita hyväksi käyttävä.
On hyvä muistaa, että ihminen, jolla on hyvä olla itsensä kanssa, ei satuta tai alista toista. Ja vaikka kiusaaja voi satuttaa sinua, hän ei voi viedä sinulta oikeutta arvostaa itseäsi eikä oikeutta ja lupaa tuntea. Kiusaamista ja epäasiallista kohtelua meidän ei pidä suvaita missään muodossa tai missään ikäryhmässä. Jokaisen meistä on kannettava vastuunsa siitä, että maailma, jossa elämme, on paikka, jossa kunnioitamme ja arvostamme toisiamme. Tämä työ alkaa lapsuudesta ja jatkuu läpi elämän.
Pirjo Riikonen, sd kaupunginvaltuutettu, kunta- ja aluevaaliehdokas 2025
Vastaa