Eduskunnan päätöksellä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta vähennettiin marraskuussa 2024. Saman aikaan suurin huolenaihe on terveydenhuolto, palvelujen saatavuus ja toisena on ikäihmisten hoiva, yli 45-vuotiaista 60 % kantaa huolta ikäihmisistä.
Ikäihmisten ja vammaisten hoiva ei ole pelkkiä lukuja, vaan myös sisältöä ja laatua.
Suomessa ikääntyvä väestö tarvitsee turvallista ja inhimillistä hoivaa, mutta ympärivuorokautisten hoivapalveluiden tilanne huolestuttaa. Viime vuosina on kuultu liian usein tapauksista, joissa resurssit eivät riitä takaamaan asukkaille arvokasta elämää.
Ympärivuorokautinen hoiva ei ole vain palvelu, vaan se on välttämätön turvaverkko heille, jotka eivät enää selviä arjesta ilman apua. Se mahdollistaa turvallisuuden tunteen niin hoidettaville kuin heidän läheisilleen. Jokaisella tulee olla oikeus hoitoon, jossa perusasiat – kuten ravinto, hygienia, lääkitys ja sosiaalinen vuorovaikutus – hoidetaan kunnialla. Tällä hetkellä hoivapalvelut kamppailevat henkilöstöpulan, riittämättömän rahoituksen ja hoivapaikkojen puutteen kanssa. Tämä ei ole hyväksyttävää.
Ympärivuorokautinen hoiva on mittari, jolla mitataan yhteiskuntamme inhimillisyyttä. Ikäihmiset ovat rakentaneet meille hyvinvoivan Suomen, ja on meidän vastuullamme varmistaa, että he saavat elää elämänsä loppuvuodet arvokkaasti ja turvallisesti. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. Hallituksen esitykset heikennyksistä eivät vie asiaa eteenpäin.
Ensimmäinen askel tilanteen parantamiseksi on henkilöstömitoituksen tiukka noudattaminen ja sen varmistaminen, että jokaisessa yksikössä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Hoitajamitoituksen saavuttaminen ei kuitenkaan yksin riitä.
Toinen tärkeä toimenpide on hoivapalveluiden rahoituksen turvaaminen. Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaa valtio ja se on turvattava siten, että ympärivuorokautiseen hoivaan osoitetut resurssit vastaavat ikääntyvän väestön ja heikommassa asemassa olevien tarpeisiin. On myös tärkeää investoida ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotta ihmiset voivat asua kotona tarvittaessa.
Ikäihmisten ja vammaisten hoiva ja palvelujen saatavuus on arvokysymys. Mitä arvostamme, mihin haluamme rahaa käytettävän? Asiakkaan tarpeet ja toiveet ovat lähtökohta. Hyvässä hoidossa tuetaan ja vahvistetaan ihmisten olemassa olevia fyysisiä ja henkisiä voimavaroja. Hyvinvointia ylläpitävää toimintaa tulee saada läheltä ja turvallisesti. Ikääntyneiden muistisairaiden tai paljon apua tarvitsevien ihmisten kohdalla on tarkkaan harkittava, onko koti riittävän turvallinen ja hyvä paikka asua. Yksinäisyyden kokemus on todellista ja se vaarantaa hyvinvointia. Tarvitsemme inhimillisyyttä, tukea ja turvaa. Sivistyneessä yhteiskunnassa arvostetaan kaikenikäisiä ihmisiä ja ymmärretään, että jokaisella on oma tärkeä paikkansa. Meillä on todelliset haasteet edessä. Hoitopaikkoja vähennetään ja samanaikaisesti palvelutarve kasvaa. Hyvinvointialueuudistus on etenemässä, työtä on paljon palvelujen hyväksi, rahoituksen leikkaukset ovat todellisuutta ja koko ajan tehdään arvovalintoja. Hoidon sisältöä, peruspalveluja kehittämällä saadaan kustannussäätöjä, sote-palveluihin, näin uskon.
Ihmisarvoinen hoiva on hoitolupaus. Laki hoitajamitoituksesta ympärivuorokautisessa hoivapalvelussa oli hyvä edistysaskel, nyt sitä heikennetään hallituksen esityksellä.
Pirjo Riikonen, kaupunginvaltuutettu, Heinola, sd
kunta- ja aluevaaliehdokas 2025 pitkän linjan soteammattilainen